ineemseglej amidartsgaay

hussen buhnee endees

Jinhene naiz...

2011 оны 08-р сарын 20 Нийтэлсэн smile

Jiriin naiz tanaid ireed yg l zochin shig aashildag

Jinhene naiz  horgogch ongoilgon ooroo oortoo vilchildeg

Jiriin naiz chamaig uilahiig chine hezee ch haraagvi

Jinhene naiziin chine mor chinii nulimsand norson baih wii

Jiriin naiz utasnii dugaariig chine martah ni olontoi

Jinhene naiziin chine tolgoid chamtai holbogdoh bvh dugaar baidag

Jiriin naiz shono dund utasdahad uurladag

Jinhene naiz yagaad utasdahgvi udsaniig chine asuuna

Jiriin naiz bvtehgvi asuudluudiig chine yridag

Jinhene naiz bvtehgvi asuudluudiig shiidehed tusaldag

Jiriin naiz romantik bolzoog chine bishren sonsono

Jinhene naiz uhaantai baihiig sanuulna

Jiriin naiz muudaltsaad haritsaagaa tasaldag

Jinhene naiz zodoldsoniihaa daraa utasddag 

Jiriin naiz chamaig vrgelj ooriinhoo toloo bailgahiig hvsdeg bol

Jinhene naiz hezeed chinii toloo,yu ch hiihed belen baidag.




Huwtssaaraa uuriiguu ilerhiiley

2011 оны 08-р сарын 20 Нийтэлсэн smile

orchin ued huwtsaslahdaa busdiin omno ewgvi baidald orohgvin tuld todorhoi heden dvrmiig barimtlah ni zvi esnii hereg. gehdee zarim hvn ene dvrmiig dagalgvi etgeed huwtsaslasan ch saihan haragdah ni bii. tegwel hunii nudend ymagt aytaihan haragdahiin tuld uaj huwtsaslah we?

1.tanii hauwtsas bolgon shine zagwariinh baih albagvi.

2. herew ta nasand mine tohirohgvi bolow uu gej ergelzwel,ymar ch saihan haragdsan umsuh gej ooriigii huchleh hereggvi. herew omswol tuhain udurtuu l uurtuu itgelgvi baih bolno.

3.harin ta 40 garsan ch bogino banzal omsoh durtai bol vvneesee tatgalzah hereggvi. taniig zaluu haragduulna. herew ta 20 dongoj shvrgej ywaa zaluuhan bvsgvi ch gelee urt banzal umsuh durtai bol duraaraa omsch bolno. hamgiin gol ni ene huwtsas tand omsohod ewteihen baih heregtei.

4. har ongiin kostym ymagt unetei bogood stiletei haragduuldag.

5. herew ta halaasandaa bagahan hemjeenii mongotei delgvvr heseh gej bui bol hoishluulsan ni deer. yagaad gewel,tsoon heden togrogtoo taaruulj chanargvi hyamdhan huwtsaas awahiin orond mungutei bolson vedee chanartai huwrsas awah ni hamaagvi ilvv.

6.mood mash hurdan hotsordog. aliwaa zagwariin huwtssiig moodnoos barag garah ued ni humuus omsch eheldeg.

7.oortoo haaya turshilt hiihed gemgvi. ynz buriin etgeed,eswel tod ongiin huwtsas gadna urt,bogino omd,banzal omsood uz. ene buhnii etsest,ooriinhoo stiliig todorhoilohiin zeregtsee ymar negen shine sonirholtoi zuil neeh bolno.

8.ajliin bair,alban tasalgaandaa omsoh huwtssiig vdshiin bolon amraltiin huwtssaas ylga. sportiin,eswel vdshiin goeliin huwtsastai ajil hiih ni zohimjtoi bish.

9.zagwariin huwtsas tanii amadraliin zuwhun neg heseg. tanii dotood ertonts,setgel zvi, medleh oyunii hogjil, stiliin mon l neg heseg bogood hezee ch moodnoos gardaggvi.

10.huwtsas tanii tuhai ih zvil helj chadna. tiimees huwtsas hudaldan awahdaa vvniig bvv martaarai.

Harvin arilgah dasgal

2011 оны 08-р сарын 20 Нийтэлсэн smile

Hvvhed torvvlsnii daraa emegteichvvdiin gedes sunaj,amarhan harvintai boldog. mun emegtei hvnii bie organizmiin ontslogoos shaltgaalan tashaa,belhvvs,gedes,ogzog orchim ooh hurimtlagdah ni elbeg baidag. iimd ow tegsh,saihan bie galbirtai bolohiin tuld dasgal hiih argaar gedesnii bulching changaruulj bolno.

-deeshee harj hewteed,garaa bieiin daguu unjuulj,algaa shaland hvrgene. holoo deesh ni orgoj,ene bairlald 5-7 sekund baina. daraa ni aajim doosh ni buulgana. dasgaliig 8-10 udaa davtaj hiine.

-deeshee harj hevteed,garaa uragsh teniilge. jaahan ondiigood garaa owdgondoo hurgej,anhdagch bairlald orno. 8-10 udaa dawtaj hiine. amisgaa awah uedee biye urguj,gargah ued ehnii baishildaa orno.

-deeshee harj hewteed garaa unjuul. holoo orgoj,owdgoor ni nugalaad tawhaigaar nom hawchina. shilbee urguj buulgana. dasgaliig 10-12 udaa dawt.

-hajuu talaar hewtej,neg garaa deesh teniilgej,nuguu belhvvs deeree tawina. amisgal awah uedee holoo nugalahgvi, shuluun chigeer ni orgoj, amisgal gargahdaa ehnii bairshild orno. dasgaliig 8-10 udaa dawtan hiine. dasgaluudiig togtmol hiiwel gedes,tashaan dahi ooh, harwin medegdehvits bagasana. changa gedestei bolohiin tuld dasgalaas gadna hool,hvnsee tohiruulj,hetrvvlen idehgvi baih ni chuhal.

-gedsend togtmol illeg hiih. tsusnii ergeltiig saijruulj, oohon hurimtlal bii bolohoos sergiilne.

-shvrshvvrt orohdoo shirvvn ustei soiz,alchuuraar asuudaltai hesgiig ureh maygaar illeg hiine. mun hool idsenii daraa gedes orchimd illeg hiiwel sain.

-tusgai krem,tejeeliin tosiig gedsend turhej illeg hiine.

-hviten shvrshvvreer gedsee tsohih. oroi vdesh,untahiin omno hoollohgvi baih ni zvitei.


hairiig yu asaadag we?

2011 оны 08-р сарын 20 Нийтэлсэн smile

uchirsan hairaa saihan bailgay gevel anh ''mendelsen'' tsagaas ni nylh hvvhed shig bootsiiloh heregtei. hairiig mash hovor urgadag tsetseg baina geed tosoolchih. ter tsetsegee odor bvr archilj,usalj,hatsan navchiig tvvj baih heregtei. ingevel chinii hair durlal monhod heveer vldene. 

Ilen dalangvi baidal

hair durlald haa negteigees vl oilgoltsol zaaval vvsdeg.  ene ued chi ooriigoo huurch,taagvi baidlaa busadtai ter tusmaa naiz nohodteigee huvaaltsahaas aidag. yagaad gevel bvh zviliig helchih ym bol saihan baidliig ballachihna gej bodson hereg. chamaig hicheeh tusam yagaad baidal ulam dordood baina gej vv? ene bol chi zugeer ooriinhooroo bish oogvi hvnii dvr esgej baigaagaas boldog. tvvnii nvdend vrgelj arilgasan songino shig haragdah geed bvvr svvld ni ydrah ni bii. taivan bus baidal,setgel zovooj baigaa zvilee ilen dalangvi cholootei yrisan ved haritsaa ulam dotnosoj,ter chamaig omnohoosoo ilvv oilgoj hairlana shvv dee.

nohtsol baidliig uneleh chadvar

tvvntei vrgelj hamt baihad saihan bailaa ch zailshgvi chuhal ach holbogdoltei nohtsold baidliig vnelj chaddag baih heregtei. oroi zugaaliy gej guih ved margaash ni chi chuhal shalgalttai baigaa bol zorigtoigoor tatgalzaj surah heregtei. herev ter chamd hairtai l ym bol oilgono. tvr zuuriin yvdlaas bolj surguulia,olj avah medleg chadvaraa orhih ym bol teneg hereg. hojim ta hoer tiim alham hiisendee bie biendee bayrlah bolno.

Imijee oorchil

naizad chine pvvz,jiins omsson baih ni ilvv taalagddag bailaa ch haaya neg songodog zagvaraar huvtsaslaj baigaarai. ter vrgelj uyngiin duu sonsoh geed baidag bol alitarnativ,R and B geed hongon stiliig sonsohiig sanal bolgo. ene bol haruurhal bish. harin negen huviin uitgartai baival ter jinhene hatuurhal ym.

Vzel bodloo solilts

yriltsah sedvee ch bainga oorchilj baih heregtei. niigem,uls tor,ediin zasag geed bvh sedveer cholootei yriltsaj sanal bodloo soliltsoj baigaarai. ene yvtsad hariltsan medeelel avch ulam hogjdog. haaya yruu nairag neg negendee unshij ogj,hamgiin songodog dorvon mortvvdiig zoriud tseejil. esvel hoorondoo hoer taltai asuult tavij hariulahiig hichee. jishee ni:kino vzeh ni deer vv? nom unshih ni ilvv yu? namuuhan borootoi vdesh halhavch barih uu? nevchirtel noroh saihan uu,har,tsagaan geh oilgoltiig yutai zuirlej boloh ve geh metchilen... ingevel ta 2 omno ni medeggvi baisan bie bieniihee vzel bodol,zan chanariig ilvv medreh ym.

Zugaalga

amidardag dvvreg,hotiinhoo ochij boloh hamgiin saihan gazruudiin nersiin jagsaaltiig garga. ta hoeriin hamgiin anh vnseltssen gazar,mash romantik baisan vevdee dursaj boloh ter gazruudaa jagsaaltand oruul. odoo dahin hairiin bolzoond yarah tsag boljee. anhnii bolzoond urij baisan shigee tvvn lvv utasdaj ochih gazar tsagaa tovlooroi. tsaash ni bvh zvil ayndaa ornono. anhnii uulzalt,anhnii unselt geed....

Genetiin beleg

beleg ogohod zaaval torson odriig ni hvleeh hereggvi. beleg genetiin sirprise baiwal mash sonirholtoi. ooriinhoo evleghen duuldag duunuudaa CD-nd bichvvleed tsomog bolgon ogch bolno. herev ter nom unshih durtai bol tvvniig ni og. unshij duusaad shuud l cham ruu utasdaj bayrlalaa gej heleheer tiim saihan nom belegle.gehdee huudasniih ni haa negtei chin setgeliin vgee bichehee martvaa.

Hairtai gedeg nandin vgee hadgal

Bi chamd hairtai gedeg vgiig vrgelj heleed baival vne tsenee aldana. setgel chine vneheer hodlood baiwal hamtdaa hairiin tuhai duu sons. hairtai gedeg vgiig helehee tvr aznaad,tvvniig nvdnees chine hairiin och baigaag medertel ni hvlee. ''chamtaigaa hamt baihad bi hamgiin az jargaltai,chinii tuhai bodol nadad buten odorjin erch huch ugdug,bi ymar ih azaar chamtaigaa uchirav aa'' geh meteer setgeliin vgee heleerei.



sevh arilgah arga

2011 оны 08-р сарын 19 Нийтэлсэн smile

het ih baraanduu ungutei bish l bol sewhiig notstoi gadaad depekt,oo sew gej uzdeggui. zaluu ohid,busguichuuded sewh zohih ni ch baidag. hedii tiim ch ihenh emegteichuuded sewh taalagddaggui. iimd sevhgui baih argiig heregjuul. 

1.sevh ni narnii shuud tuyand ihseh undur magadlaltai. tiimees narnii halhawch heregle. 

2.nuuree ugaasnii  daraa shuud narand buu gar.

3.sevhnii esreg nuur tsairuulah krem tosiig ooriin arisnii ontslogtoi uylduulan songo. sevhiig buren arilgadaggui ym gehed buuruulah.uilchilgeetei goo saihnii buteegdehuunuud bii.

4.gashilsan suu,targiig hayh gej buu yar. edgeeriig jijeg sawand hiigeed ugluu oroi turhej baiwal krem tosnoos ch ilvv sevhiig arilgahad nuluulnu.

5. husnii shuus,ynshuin handaar nuuree archwal sevh budgereh,tsaraih uilchlel uzuulne.

6.herew baga hemjeenii sevhtei bol ugluu bolon oroi nogoon songinii hand,shuuseer archwal tustai.

7.guzeelzgene,urgust hemhiin shuusiig gertee baih uedee (zaawal togtson tsag gehguigeer) oir oirhon turhej baiwal nuur tsaraihaas gadna sevh budgerne shvv ohidoo

za tegeed commentee uldeegeerei.martuuzai!


ugui gej heleh 10 hylbar arga

2011 оны 08-р сарын 19 Нийтэлсэн smile

''bi hund tatagalzaj chaddaggvi ymaa. haaya ugui geed helchihwel hun gomdoochihson ym shig sanagdaad,uundee ih shanalana. tegeed l etssiin dundee ter hunrvvgee ergej utasdaad ZA geed helchihdeg ym'' -35 nastai A bid hun gomdoohgvi gesendee,eswel bvdvvleg setgegdel turvvlehees aisandaa ''ugui'' gesen ugiig helj chaddaggvi. tanih tanihgvi hun buriin guiltiig bielvvlj ywsaar etsest ni harahad uurtuu naasan zuil neg ch baidaggvi shvv dee.

hund tatgalzsan hariu heleh bidnii bodoj baigaagaas ilvv amarhan bas engiin. hamgiin chuhal ni yaj heleh argaa l zuw songoh heregtei ym.

1. ''bi yg odoo hed heden chihal zuil hiij baigaa uchraas ene guiltiig chine bielvvlj chadahgvi ni ee''

-tand choloot tsag uneheer baihgvi bol shaltag heleh hereggvi.

-taniig zawgvi baisnii chine toloo hen ch buruu tohohgvi

2. ''nadad uuniig hiihed taatai bish baih bolno. bi iim ymand durgui.'' 

-uneheer  durgui zuilee alban hucheer hiiwel ter chine uuriiguu daranguilj baigaa hereg bolno shvv dee.

-tanii durgui zuild durtai hun baigaa ch ym bilvv?

3.''bi eniig hiihed tohiroh hun gej uuriiguu bodohgvi baina''. chi A-gaas asuugaad uzwel yasan ym?

-uuriin chadliinhaa hemjeeg medej baih ni muu ym bish

-bielvvlj chadahgvi amlalt ugchihwul ta ch,ter ch hohiroh bolno.

4. ''nadad uur tuluwluguu bii''

-ta zaawal uuriinhuu tuluwluguunii talaar tailagnah esgui gedgiig sanaarai

-hend ch gesen ajil garch bolno

5.''chi ooroo ene ajliig mash sain huuj chadna gedegt bi itgej baina'' 

--humuus ihenhdee ooriinhoo chadwart ergelzsen uedee busdaas tuslamj guidag.

-ingej helsneer ta tedend alsdaa mash tom tus bolj bui hereg ym

6. ''bi huwiin amidraldaa,uurtuu tsag gargamaar baina''.

-ger buldee tsag gargahiig husseneeree ta es zuigui aash gargaj baigaa hereg ogt bish

-huwiinhaa husel sonirhliig en terguund tawih zorigtoi bai.

7.'' bi yg odoo ajildaa anhaarlaa handuulah hergtei baina''.

-ta uuriinhuu erch huchiig ajildaa zartsuulah buren erhtei

-ajlaas bolj zarim neg naiz nuhud, eswel olon niitiin tsuglaraltaas tatgalzah ni badag l zuil

8.''bi daraa uur zuil deer chine tuslay''

-neg udaa ''ugui '' gej helsneer dahij hezee ch ''tiim'' gesen hariu uguhgui gesen ug bish ym

-hen negen tanias uneheer hetsuu zuil husch baiwal zugeer l tatgalzaarai.

9. ''bi chamaig eniig hiij chadah uur huntei holboj ugie''.

-herew ta ene udaad tusalj chadahgvi bol,uur hen negniig sanal bolgooroi

-gewch uneheer ter guiltiig bielvvlj chadah huniig holboj uguhuu martuuzai

10.''ugui ee bi hiij chadahgvi ni uuchlaarai''

-nyluunaas shuluun ni deer'' gedeg ugend susegledeg bol ta shuud ene argiig hereglesen ni deer.

-ene hatuu ugiig ch zuulun helj boldog.

etsest ni:bolomj baiwal tuslalgui yahaw. herev bolomjgui baiwal uuriiguu huchleh hereggvi. uchir ni ugui gej helsneer ta henii ch umnu hariutslaga huleehgvi, henii ch umnu buruutan bolohgvi gedgiig sain oilgooroi. harin ch uuriiguu hundeldeg hun heregtei uedee ''ugui'' hemeen ichej zowolgui,ers shiidemgii helj chaddag baih heregtei.

ugui gej helehiin ur dagawariin aidas bol zuger l hii hooson zuil ym shvv!

za tegeed naizuudaa commentee uldeegeerei. martuuzai!



melhii

2011 оны 08-р сарын 19 Нийтэлсэн smile
Heseg melhii oid zugaatsan ywj gene. getel hoer melhii ni neleen gunzgii nuhend unachihaj gene. nuguu hoeroo demii l userch tsowhchon,baidgaaraa hicheen buig busad melhii ni harj ydaad,''za ta hoer er ni yaj oroldood ch ami garch chdahgvi ni bna daa. ingej zowj baihaar naanaa tegeed uchraa ol doo'' gej. neg melhii ni uuniig sonsood sanaa setgeleer unaj tun udahgvi nud anij gene. harin nuguu melhii ni bur baidgaaraa userch tsowhorch eheljee. busad ni tuuniig haraad ''ingej zowj baihiig chine harahad ch hetsvv baina..., odoo boli doo..., chinii huwi zaya l iim baisan baina shvv dee'' geh meteer deerees ni hashgirsan ch ter hicheeseer baigaad neg usrelteeree suga usren garch gene. busad ni ter melhiig toiron shawaad, '' chi chine yasan zurvvd nuhur we,bidnii helsniig sonsoogui yu''gej asuuhad nuguuduh ni neg ch ug hariulsangui. uchir ni ter melhii yu ch sonsdoggui tag dulii melhii baij. surgamj:hund heleh ugee bodoj,surgamjtai saihan ugiig helj chadahgvi  bol muu ugiig heleh hereggvi. huleen awch bui hunii setgel chinii ugiig daah tenhelgvi baij bolno. surgamjit saihan ugiig heregtei ued ni haramgvi helj busdiin setgeliig baysgaj baigaarai.

menge hunii huwi zayag todorhoildog

2011 оны 08-р сарын 19 Нийтэлсэн smile

hunii bien deerh menge ni hunii bieiin ali ch hesegt baij boldog. tiimees hunii bien deerh menge hezee herhen garahiig ni hen ch meddeggvi. bas ymar uchirtai bolohiig ni ch meddeggvi. hunii nuur bolon bien deerh mengenvvd ni tuunii huwi zayag ilerhiildeg ym.

duhan deerh menge: duhan deerh menge ni busadtai hel amaa ololtsoh  chadeariig ilerhiildeg. harin homsognii deer ni iim mengetei bol uhaalag,aliwaag oilgoh,ymiig sain todorhoilj mederdeg hunii shinj ym. iim mengetei hun ihenhdee uls tor,dimlomat geh metiin ajiltai baidag.

hamriin hyngan deerh menge:neg esnii duhnii gol hesegt buyu gurawdahi nudnii heseg. iim mengetei hun lam huwraga, gegeen hun boloh chadvartai. gewch ue ue tednii tolgoi ih huchtei uwddug ym.

hatsar deerh buyu nudnii door bairlah menge:ene bol saihan setgeltei,eyldeg zuulun zan,uuriiguu zoliosloh chadwar ym. nudnii orchimd, chamarhai buyu hatsar deeree mengetei emegtei,erchuudiig uurtuu tatah id shidiin gemeer chadwartai. iim mengetei busguichuud busadtai haritsahdaa bolgoomjtoi bai.

zowhin deerh menge:zowhin deerh menge ni ter bur saihan setgegdel torvvldeggui. uchir ni zohimj muutai baidag. ted ydargaand orohdoo amarhan todiigvi,tevcheergvi ,sul doroi. tedend amidraliin erch huch heregtei baidag. iim humuusiin ihenh ni oyun uhaandaa,setgel hudlulduu zahiragddag.

ervvn deerh menge:eregtei hunii huwid ene menge ni ezerheg turemgiin shinj. harin baruun chamarhaindaa mengetei bol ta setgel hudluluu nuuj chaddag tudiigvi tanii huwid amidrald zuw dugnelt hiihed hezee ch oroitdoggui. ted nuhtsul baidliig amarhan dugnej,shiidwert hurdeg. ene zan ni esreg huistnii humuusiig ni tuun ruu soronzon met tatahad hurgedeg.

helen deerh menge:urt nastai humuus. uuriin ylimgui ynguuchlalaas ch ted ih uwchin baigaa met dur esgej chadna.

huzuun deerh menge:iim mengetei eregtei hun sul doroi,olon dutagdaltai,togtwor muutai baidag. tuunii aash zan bainga uurchlugduj,harin iim mengetei emegtei uuriinhuu uzel bodold tulguurlaj amidraldaa shiidwer gargadag. zarimdaa bur hamag ymaa solih,husel muruudul, er nuhruu solih ch huseltei baij medeh ym.

hamar deerh menge:iim hunih hungun baidag. ted hoshin zantai. niitech zantai. ted amidraliin zarim negen shalguurt uuriiguu tentsvvleh gej charmaidaggvi.

tolgpoin usen dotorh mengenuud:zulai orchmiin mengenvvd aguu ih setgegchid,amidralaas angid orshih chadwartai humuus baidag. harin tolgoin dagzand baih menge ni nuutslag hun gedgiig ni iltgej baina.

chihen deerh menge:iim humuus ih ongiroo,sagsuu,uuriin sain taliig duwiilgih,dutagdlaa martah handlagatai, ted yugaa ch gaihuulahaas butsdaggui

uruul deerh menge:uruul deeree mengetei hunii uruul ni ih tsaiwar baidag. ted sul doroi, uuriin uildliig haritsuulah chadwargui baidag. ihenhdee ajliig hoish tawih sonirholtoi.

murun deerh menge:iim mengetei humuus ih huch chadaltai. ted uuriin huchind itgedeg. gehdee tuunii huwid busdiin hiij chadahaar hylbarhan uildel ni hurtel oort ni tun hund sanagddag ni dutagdaltai zan ni ym.

huhun deerh menge:huhun deeree mengetei emegtei hun ur huuhdee jinhene hairaar usgudug. tednii hamgiin saihan chanr ni ehiin hair.. harin zarimdaa ene ni muu muuhai,dutagdltai zang ilerhiilj boloh ym. ooroor helbel zawhai,hair durlaliin shunan durlagch,busdiin setgeliig tatahiin tuld yu ch hiihees butsdaggvi..



funny time

2011 оны 08-р сарын 19 Нийтэлсэн smile

za ta buhendee ene saihan udriin mendiig hurgey. ineedguigeer amidraliig tusuuluhiin argagui shvv dee. tur tsag zaw gargaad ene hugjiltei onigoonuudiig unshaad erch huchteigeer ajilaa urgeljlvvleerei

zaawarlagch-general tsergiin ajil,amidraltai tamiltsaj bui dur esgen gal togoond orjee. ter togoo damjlan ywsan hoer tseregtei taaraldan,-aliw,naad togoond chine

yu baina,uzie,amtlay, -generalaa, yah yum be?,hereggui biz dee - nadtai bvv marga,aliw halbagaa og gejee. togoond baisan zuiliig general amtlan uzeed amaa muruilgan nulimaad,- uuniig bi hool bish gej bodoj baina. harin ta 2 yu gej bodoj baina gehed. -bid 2 tand ene hool bish,togoonii ugaadas gej helehiig bodson l doo. getel ta uuruu hucheer tulgan shaardaj amtalsan shvv dee gew.

2.opitser 300... geed l mikro avtobusnii konduktar orilj baital... dendev ireed: uuchlaarai tsereg hedeer ywah we gejee...

3.negen busgui taksind suugaad - horoolliin nomin jolooch mashinaa untraagaad -sansriin bataa.

4.aaw ni ahlah surguuliin huugee zagnana. - chu surahiin orond ohin ergvvleed! -ta zuw oigooch dee... -duugui bai! end hen etseg yum. bi ym uu,chi ym uu -bid 2 hoeulaa aawaa.

5.sogtuu er gudamjind ywj baigaad neg hvvhen rvv booljchihjee..... uurlasan huuhen: chi ymar baliar ym be... getel sogtuu er:-chi ooriigoo hardaa, dan booljis...

6.oin amitad neg odor arhidjee. margaash ugluu ni shartsan amitad us uuh gehed usand ywah amitan oldsongvi. tegeed bvgd yrij baigaad -za hamgiin tsarai muutai hoyroo ywuuliy gesnee matar luu harsan chine matar aimaar uurtai shar shuwuu ruu harsnaa -uhsendee tsehiitel haraad baigaa ym huwingaa awaach usandaa ywiy gejee.

7.tsonhnii derged ymar aimaar amitan suuj baina aa. -ter chine manai ah shvv dee. -oo uuchlaarai. bi ewgvi ug helchihlee. ta hoer ymar adilhan ym be?

8.neg hun emchid uzuulj baina gene. emch ee naimag hen ch hun gej tooj harahgvi ym. yah we? emch: -za aliv daraagiin hvn bushuu orooch ee.

9.dasgaljuulagch ylagdsan tamirchnaa taiwshruulna. -2-r ue deer chi tsaadhiigaa mun sain ailgaw aa? -tiim vv? yasan? -bosch irehgvi bolohoor chine chaimag uhchihlee gej tsaadah chine uhtlee aisan.

10.mini ybkatai huuhnii duu:uchirtaihan harts naimag dagana.

11. zargach hunii duu;naimag chamd durlasan gej hen helsen be

12. uuriin tolgoigui hunii duu:chinii aysaar bi hutlugduh durtai, chinii aysaar bi huglugduh durtai.




har daashinztai sahiusan tenger

2011 оны 08-р сарын 19 Нийтэлсэн smile
Tsetserlegt  hureelengiin  hajuuhand negen ohin suuna. hun buhen tuunii hajuugaar yaran tuuniig baigaag ch ul anzaaran ungurnu. tedend ene ohin yagaad  iim uitgartai suugaa ni ogthon ch  hamaagui. haltar hulunduu gutal ch umsuugui,huuchin har daashinztai ene ohin hajuugaar unguruh humuusiig uitgartai hursan nudeer shirteed l suugaad baiw. ohin yag end olon udur ene l ynzaaraa suugaad baisniig hen negniig huleej bui met suugaad baidgiig sonirhon asuuhaar tsetserlegt hureelen ruu ochihod ohin mun l ter ynzaaraa uchigdur bas urjigdar baisan shigee gunigtai hartsaar busdiig shirteed l suuj baiw. tsetserlegt hureelen bol iim bytshan ohin harah hungui gantsaaraa baih gazar ogt bish bogood tend ynz buriin sonin etgeed humuus olnoor holhino. ohiniig aragshaa harah ued ni bi tuuniig bugtur bolohiig ni anzaaraw. tegeed hen ch tuuntei yriltsaj tuslahiig husdeggui shaltgaan ni bugtur nuruutai ni holbootoi baij gej bodloo. naimag tuund duhuj ochih ued ohin hartsaa buuruulan  nadaas dulj baiw.bi tuunii hajuud suun ''sain uu ohin mine'' hemeen mendlengee zugeer l yriltsahaar irsnee helehed ohin say taiwshirch, minii nud ruu udaan gegch ni nuhatstai shirteed hariu mendellee. naimag ineemsegleh ohin ch bas ichenguiren ineemseglew. bi ohinoos yagaad dandaa end iim uitgartaigaar suudgiig ni asuuhad tereer ''bi busdaas uur shvv dee'' gew. bi hariud ni ''ene chine l chi shvv dee. geed, -''ohin mine chi nadad yag l bytshan,tsailgan tengeriin elchiig sanagduuldag'' gej helehed tuunii nudend och gerelten umnu mine bosch zogsood ''Unen uu?'' gej asuuw. ''tiimee uneheer unen. chi nadad yag l hajuugaar unguruh humuusiig ajiglaj suugaa sahiusan tenger ilch shig sanagddag''. hemeen bi notolloo. bi ingej harsniihaa daraa nudendee ch itgesengui.bytshan ohinii har daashinznii tsaana baisan bugtur nuruunaas dalawch urgaj ehellee. umnu minezogsoh jinhene tengeriin elch nadad ''tiimee,bi sahiusan tenger baina. bi uuruuwsuu ilvv busdad anhaaral tawidag huniig haij bailaa. harin ter hunee olchihloo'' gew. bi tuuniig nisen odohoos umnu ''yagaad sahiusan tengeriin hajuugaar ungurch bui ter olon humuus tuuns tuslahiig boddoggui yum be'' gedgiig asuuw. tereer nad ruu ineemsegleed ''ta sahiusan tengert tuslahiig hussen tsoriin gants hun. ta l naimag end suuj baihiig anzaarch nadad tusallaa. sahiusan tengeruud busdiig boddog hund l tusaldag yum'' gej heleed nisen odson yum. ene tsagaas hoish minii amidral alguurhnaar deeshilj,naimag dandaa az iweeh bolj muu buhen naimag toiron odoh bolson yum. tanii sahiusan tenger ch gesen haa negtei taniig tuslahiig huleen suuj baidag gedgiig urgelj sanaj ywaarai.

unselt

2011 оны 08-р сарын 19 Нийтэлсэн smile
 Дэлгэрэнгүй»

Архив